sunnuntai 24. elokuuta 2014

Eläimiä, huviloita ja hyvää seuraa.

Heipä hei taas :) Varoitan että kirjoitan tällä kertaa ehkä tylsemmän näköisen tekstin "Teksti ensin, kuva perään" periaatteella, mutta yrittäkää nauttia :)

Helsingin visiitti 22.8-23.8.2014

Kuinka moni yhdistää tuon päivämäärän juuri tuolloin olleeseen Cheekin Stadionkonserttiin ja kuinka moni teistä olettaa että minä lähes joka musiikin ystävä menin sinne? En :D Tarkoituksena oli vaan mennä taas hesaan seikkailemaan, tapaamaan kavereita ja sukua ja käydä manga cafeen avajaisissa.

Päätin että lähden jo perjantai aamuna kun ei kouluakaan tuolloin ollut poikkeuksellisesti, lähden siten miten herään ja jotenkin ihmeellisesti heräsin lähes samaan aikaan kuin kouluun olisin herännyt ennen seitsemää joten otinkin sitten aikaisen bussin ja sillä hesaan. Busseina toimivat Pekolan ja Satakunnan liikenteen autot kun en jaksanut enää illalla onnibus lippua ostaa koska viimehetkillä ei säästö normi opiskelijahintoihin ole merkittävä.

Matka meni mukavasti ja koska kello oli tulossa vasta 10 päätin hypätä bussista pois jo meilahdessa ja kävellä siitä Kamppiin muutaman kilometrin. Minä ja kävely emme ole ystäviä, olen laiska ja käytän välillä vaikka kampin ja rautatientorin välissä metroa, mutta tällä kertaa halusin enemmän aikaa katsella enemmän Mannerheimintietä, mitä on aina tultu keskustaan autolla tai bussilla. Kävelyn varrella tsekkasin Stadionin Cheek meiningit, jotain telttoja oli jo pystyssä, ja vähän populaakin jo. Löysin myös Ooperan vierestä erikoisen antikvariaatin joka oli pieni ja ahdas ja kirjoja oli varmaan 3-4 metrin pinoissa, siellä vanha mies myi minulle pari kirjaa.

Vihdoinkin saavuin kamppiin ja käyn pientä brunssia nauttimassa Picknicissä, Toastilla ja sitruunaleivoksella (törkeän hyvää muuten)sitten jaksoi taas metrolla herttoniemeen ja bussilla 88 kohti Kruunuvuorta, jossa kaveri aiempana päivänä kertoi olevan jänniä rauniohuviloita. Seuraavana päivänä lounaalla isoveljeni kertoi niiden tarinan mutta se jääköö toiseen kertaan. Löysin huvilat ja oliha niit jännä katsella, niissä näkyi ajan hampaan nakerrus ja nuorison riehuminen. Muutaman löydettyäni palasin taas 88:n päätepysäkille ja takaisin keskustaan. Kiertelin vähän lähiruokatapahtumassa rautatientorilla, jossa sain itsestäni kuvan Joulupukin kanssa..ELOKUUSSA! :D Sitten kävin Subilla syömässä kaivopuistossa vain huomatakseni että ihanaa armasta lihaisaa Meatball subia ei ole myyty enää muutamaan kuukauteen huonon menekin takia. Surullista. :( Löydänköhän enää korvaavaa subia tilalle...

Käyn ostamassa vähän jotai mättöä illaksi ja suuntaan rautatieasemalle ostamaan vyöhykelipun järvenpäähän jossa kaverit odottelisi ja oisin siellä yhden yön.

Junamatka meni ihan mukavasti. Nautin vauhdista ja ohi kiitävistä maisemista. Saavun järvenpäähän ja löydän kaverini Pinjan, jonka kanssa suuntaamme hänen kämpälleen. Pinjan kämpällä olivat myös vanha tuttuni Karo, pinjan poikaystävä Jere ja Pinjan kaveri Nina. Ilta meni syödessa Pinjan kokkauksia, katsellen simponeita ja tehden pari ulkoreissua Jeren kaa. Pinjalla oli myös muutamia eläimiä kuten hamstereita ja kissat Bella, Lilli, ja 13 viikkoinen söpö pentu Niilo.

Seuraavana aamuna luonto sääti herätyksen jo omani oli säädetty vähän yli yhdeksän sillä heräsin ihme ryminään ja murinaan sängyn alta: Bella ja Niilo olivat tukkanuottassilla ja Niilo-parka menetti korvastaan pienen palan, mutta pentumainen viuhotus jatkui silti :). Nousin ylös toivottamaan Jerelle ja Pinjalle hyvää matkaa lappiin, jonne he lähtivät jo noin aikaisin. itse menen katselemaan simponeita ja keräilemään kamojani. yhdeksän jälkeen kiitin Ninaa seurasta ja lähdin kohti Saunakallion asemaa ja sieltä taas H-junalla Helsinkiin. Jännä huomio muuten että Hesan keskustasta pääsee opiskelijana vyöhykelipulla  35 kilsan päähän Järvenpäähän hintaan 4,20 ja seutulippu Espooseen lähemmäs olisi viitosen.

Junassa saan soiton vaariltani että ehdottamani lounasvisiitti itäkeskuksen suuntaan olisi mahdollinen ja se tapahtuisi klo 12 tallinanaukiolta. Suuntaan Helsinkiin saavuttuani metroon ja sitten Itakeskukseen mistä löysinkin mummoni ja vaarini. Heillä on tapana aika usein tulla puotilasta syömään itäksekukseen ja tällä kertaa he olivat valinneet ikäryhmälleen vähän erikoisen paikan: Pizzabuffa Raxin, koska myös isoveljeni ja hänen lapsensa olivat myös tulossa syömään kanssamme.
Pizzabuffa oli joskus tosi hyvä paikka syödä mutta nykyään ku tiedostaa enemmän ruoan laatua ja vertaa sitä pitsaa vaikka pitserapitsoihin nii ei se ollut kovin hyvää, salaatti, nakit ja jälkiruoka ja seura kyllä oli hyvää.

Lounaan jälkeen kiitän sukuani seurasta ja toivotan hyvää päivänjatkoa. Olisi voinut muuten jäädä shoppailemaan ja pyörimään heidän kanssaan itäkeskukseen mutta minulla oli suunitelmissa mennä kokeilemaan uudelleen avatun Manga cafeen tiloja ja kokemaan avajaishuumaa. Metro saapuu juuri kun astun portaita pitkin laiturille ja lähden takaisin Rautatientorille.

Rautatientorilta Manga Cafeelle Tapanilaan pääsee bussilla 72 tai lähijunilla T N I. Bussi menee Tapanilan Urheilukeskuksen viereen, jossa cafe sijaitsee. Asemilta puistolasta ja tapanilasta on kilsan parin kävely.  Itse menin bussilla ja noin 43 minuuttia linjan päätepysäkille oli kyllä uuvuttava matka, kaiken lisäksi istuin aivan edessä ja näin kun kuski kuunteli napit korvilla jotain ohjelmaa kojelaudalle pistämältään Ipadilta..HSL HALOO!  kaiken lisäksi kuski ajeli ammattimaisen tottuneesti vähän kovempaa ja kerran kait kolmion takaa joidenkin autojen eteen. Pääsimme kúitenkin muutaman muun cafeelle menijän kaa turvallisesti perille ja totesin että tästä lähtien taidan ottaa sen junan..

Pääsen sisään cafeelle ja ensimmäiseksi silmääni pistää baaria tai laivan infotiskiä muistuttava tiski jonka päällä on myynnissä iso määrä Pockyja, ja jonka takana Manga Cafen luoja ja muutaman palkinnon työstään saanut Milla Sainio seisoi. Edellisiin Manca Cafeihin verrattuna tila oli erittäin suuri ja monipuolinen. Manga cafeen sijoittaminen nuorisotilaan on tuonut käyttöön huoneen joka vanhoine mustine cafeen penkkeineen ja mangahyllyineen muistuttaa tuttua cafeeta ja sen lisäksi muutaman muun huoneen myös.  Pocky ja tarjoilutiskin vieressä oli mukava sohvaryhmä hernepussituolien kera ja televisio josta voisi katsoa animeakin, ellei byrokratia ja esitysoikeudet julkisissa tiloissa sitä estäisi. Tuon huoneen vieressä oli myös ns pelitila jossa oli nuorisotila tyyliin Biljaripöytä, sohvia ja tuoleja ja pelikonsoli. Lisäksi toisella puolella tilaa oli myös pieni halli jossa pystyi pelaan mm pingistä.  Eli matka tänne oli pitkä mutta sen neutraloi se että tekemistä myös riittää kaverien kaa hengailun ohella. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kuulemma tuoda muita japanin herkkuja ja sitä manga cafeen myyntitavaraa taas myyntiin. Ramen ja muita annoksia ei näissä tiloissa tulla näkemään sillä tilan keittiö ei täytä jotain ihme byrokratian vaatimuksia.
Vietän aikaa kaverien kanssa, pelaan biljardia ja firman toimintaa tukien nautin tuona aikana muutaman cafen  juoman ja leivonnaisen. Vietin kafeella peräti viisi tuntia sen sulkeutumiseen asti ja lopussa kiitin pitäjää Millaa illasta. Sain kaveriltani Niinalta ja hänen poikaystävältään kyydin Puistolan asemalle josta sitten palasin N-junalla takaisin Helsinkiin.

Helsingissä yritän soitella kyytiä itselleni forssasta kotiin mutta missään ei nappaa niin kummitäti antoi minulle luvan olla heillä yötä kävelymatkan päässä autokeitaasta. Yöpymispolitiikan hoidettuani siirryn ratikalla Länsisatamaan josta taitan matkani kotiin Onnibussilla. Autokeitaalta sitten kävelin reippaasti puolituntia kummitädilleni kaverin huoneeseen ja nukahdin valvottuani 18 tuntia
Kiitos tuon viileän iltakävelyn ja viileän huoneen taidan olla nyt saanut flunssan, onneksi kuitenkin nyt kotona.

Että sellainen reissu tällä kertaa, oli kivaa ja monipuolista tekemistä. Seuraavaksi laivalle, kultaa katsomaan ja Tracon tulevina viikonloppuina. Niiden välissä duunailua linja autojen kaa koulussa.
Lukemisiin!   ai niin..pitäiskö toho alas laittaa kuvat reissusta :D















































maanantai 18. elokuuta 2014

Kouvostoliittoon vie tie

                                            "Muista, määränpäällä ei ole väliä, vaan itse matka"
                                                -Tom Hanksin äänittämä Konduktööri elokuvasta napapiirin pikajuna

 Joo, eli terveppä taas ja terveisiä itäsuomen Kouvolasta. Reissailuhan on aina mukavaa ja joskus jo itse matkustaminen jonnekkin voi olla mukavaa ja kivaa kuten tuo kuvan lastenleffan konnarikin sanoi, mutta Kouvolaan mennessä, määränpäällä on kyllä väliä sillä tuolla ns Kouvostoliitossa 200 kilsan päässä aina joku on hyvin iloinen minut nähdessään ja sitä jotakuta on aina ihana nähdä, nimittäin oma tyttöystäväni Saana (alias Lola) asuu siellä :) Näemme toisiamme 2-3 viikon välein omilla paikkakunnillamme tai tapahtumissa tai muuten vaan vaikka Helsingissä, tällä kertaa normaalin viiikonloppuvisiitin lisäksi oli luvassa Kouvolassa Taiteiden yö ja hesemättöä astetta parempi illallinen

Lähdin forssasta koulun päätyttyä viiden jälkeen Onnibussilla 17.15 kohti Lahtea. Bussi oli suunnilleen aikataulussa 19.00 Lahden rautatieaseman pysäkillä, joten vaihto Kouvolaan menevään taajamajunaan sujui ongelmitta. Matkaan kului yhteensä junineen busseineen 2 h 40 min joka o lähes ennätyksellisiä aikoja onnibussin myötä. Ennen matkaan on mennyt aina se 3,5 - 4,5 h. Perillä Kouvolassa olin siis 19.55 Missä kulta toivotti minut halein ja suukoin taas tervetulleeksi ja siirryimmekin pikaisesti Kävelykatu manskille seuraamaan Egotripin keikkaa :)
                                               F10 Onnibus Turku-Lahti Forssassa


                                            Juna odottikin jo lahdessa kun bussista pääsin
                                             Matkustamoa SM3 lähijunasta
 Egotripin keikalle ehdittiin juuri sopivasti. Ensimmäiset biisit yli tunnin setistä olivat tuttua kauraa ja välissä oli uusiakin huonoja ja hyviä. Pelleiltiin välillä Saanan kaa omiamme yleisön joukossa ja nautittii hyvästä musiikista kunnes vihdoinkin se lauloi sen tunnetuimman biisinsä joka kertoo linja auto-matkustamisesta. eli Matkustajan. Keikan päätyttyä annettii isot aplodit, kierreltii vähä Taiteiden yön kojuja (oi hitsi ois voinu syödä niissäki mut tein pöytävarauksen nevilleen matkalla) ja sitten mentiikii syömää suluissa mainittuun paikkaan :)
                                         Hei älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot~
                                                Mitäs me pulmuset :)
                                      Yöllä linja-autossa, yksi väsynyt matkustaja
 Nevillessä ruoka oli hyvää vaikka sitä saikin odottaa alle tunnin. Itse söin LasVegas Foccasian ja kulta vakkarinsa Kentucky Chicken annoksen. Hyvästä ruoasta pyäreinä menimme kiertelemään taiteiden yöhön ja jossain kohtaa bongasimme saanan pari kaveria ja meininki jatkui klo kahteen asti. Paikallisbussissa meinasi molemmille jotain märkää tulla housuun kun kouvola ei tiedottaessaan ylimääräisistä busseistä taiteiden yönä maininnut että yötaksa olisi tuplasti kalliimpi. Onneks oli varaa ostaa kullalle lippu viel sellaisen illan jälkee.

Nukuimme hyvin Saanan kämpällä ja seuraava päivä menikin si chillaillessa kämpällä ja Saanan Vamhempien luona. Kulta sai muutn vihdoin suittinsa ja oli siit onnellinen koko päivän ja varmaan tulevan kuukaudenkin viel on Traconia odottaessamme :D


                                            Lola Lavender Fursuit, näkisittepä hymyn tuolla alla :)
                                          Toin kullalle myös laivatuliaiset saaristoristeilyltä ^^
Rakkaani elementissään koiriensa kaa :)
Kuvassa Bichonit Nuppu ja Valma

Saanan äiti kysyi mitä syödään ja kun ei Saana sitä vastustellut niin ehdotukseni Lihapullista ja muusiista hyväksyttiin ^^ Äitien tekemä kotiruoka on hyvää (muidenkin äitien)           

                                            Nuppu näyttää hymyilevän ja edustavalta tässä :)
                          Oon täs 1,5 v aikana ihastunut näihin hellyysmasiinoihin myös, noi viihtyy lähellä :3                                                 Kulta ei vaa ikinä anna niit lainaan :D
                                                                  WHYYYYYYYYYY
  Saanan Leopardigecko Sakura (alias Saksu). vähän hiljaisempi mut jännä lemmikki

 Maalla ollaan ehkä vähän kaukana kaikesta ja kaupungin kutsuva syke ja ravintolat ja kaupat on kaukana, mut maalla voi toisaalta olla silleen rennosti. Ja niinhän me taas kullan kaa oltiin siellä vanhempiensa luona yks yö ^^ Syötiin, saunottiin, pelattiin katsottiin leffaa ja kaikkea parisuhdehömppää. Aika meni leppoisasti ja sitten taas tuli lähdön hetki..aivan liian pian :(

Paluumatka kullan luota on aina ikävä :c pitää luopua hyvästä ystävästä ja unikaverista taas joksikin aikaa. Onneksi on jo seuraavalle visiitille ens kuun alkuun liput halvalla ostettu niin on taas jotain mitä odottaa :) Tällä kertaa paluumatkassa oli jotain kiinnostavampaakin kuin se että minkä korisella bussilla mennää lahesta :D

Olin nimittäin varannut itselleni paikan halvalla normin eko-lipun hintaan uudesta VR:n Duettoplus ravintolavaunusta. Single paikkani sijaitsi vaunun yläkerroksessa ja vein kultanikin sinne katsomaan uutta vaunua ennen lähtöäni. Menin ulos hyvästelemään kultani taas joksikin aikaa suukoin ja halein ja sitten siirryin tutkimaan paremmin tuota paikkaani ja vaunun ravintola tarjontaa.
    Näkemiin Kouvola, pian nähdään taas!              Ton penkin sai käännettyä 360 astetta ympäri :)
                                          Tarjolla perinteisten raiteiden lihapullien lisäksi myös sushia ja välipalaksi esim kuoharia ja vaahtokarkkeja. Erikoista ja kiehtovaa.
                                       Itse tyydyin tuttuihin rahvaan makkaraperunoihin, jotka sain syödä paikallani
                        Junissa viehättävää on se että miten nopeasti maisemat menee ohi.
                               Tässäkin mennään ton 2-kerrosvaunukokoonpanon maksiminopeutta: 200km/h
                                  Aivan tervetullut uutuus omillekin junamatkoille tää vaunu :) Ens kouvolan  reissuun paluulippu ostettu tuolta myös  nyt ku niit eko-hintaan viel saa :) 

Lahdesta taas vaihdoin tuttuun tapaan bussiin ja rautatie-aseman pysäkillä tulikin vastaan jokioisten kaverieni äiti. Matkustimme sitten yhdessä Onnibussilla forssaan ja kotiin.


                                                                                            Yöllä linja-autossa....

Että tällaisia ovat si miun reissuni kullan luo, lukuunottamatta yötaksojen kiroamisia :D
Näemme taas 3 viikon päästä joten jakseleppa viel sinne asti Saana-kulta <3
Vois ehkä seuraavaks kirjoitella uravalinnastaan ja koulustaan Linja-autojen parissa ku jaksaa
Siihen asti: Adios Amigos!