tiistai 15. maaliskuuta 2016

Silja Europa is back!

Tervehdys

Silja Europan oli siis tiedotettu tulevan taas liikenteeseen ja innolla jäin odottamaan lippuja ekoille matkoille. Lippujen tullessa myyntiin muutamalla klikkauksella oli hallussani lippu minulle ja ystävälleni Riikalle Silja Europan ensimmäiselle matkalle 13.3.2016 Tallinnasta Helsinkiin.

Koska Europa saapuisi Suomeen 23.00 kuten päiväristeilyillään, paluumatka olisi ollut haasteellinen ilman lainaksi saatua perheen autoa, koska julkiset Forssan suuntaan eivät kulkeneet enään 21.45 jälkeen. Ajoimme reippaat puolitoista tuntia Helsingin länsiterminaaliin ja pistimme parkki- ja polttoainekulut puoliksi.




Opittuani käyttämään Länsiterminaalin pysäköintimaksusysteemiä, siirryimme terminaaliin lähtöselvitykseen. Oli hienoa saada käteensä taas maihinnousukortti Silja Europan nimellä. Siirryimmekin porttien läpi odottamaan m/s Superstarin lähtöä, pitihän jollakin päästä Tallinnaan ensiksi.

            
                                         
Laivalaiturista bongasimme Riikan kanssa toisen laivaharrastajan Silja Europaa hakemassa ja poikansa myötä myös jonkinlaisen Con-harrastaja Marjan. Ainakin riitti keskusteltavaa kaikilla kolmella kunnes pääsimme laivaan ja löysimme myös pari muuta laivaharrastajaa ja heidänkin päämääränsä voitte arvata.

Siitä onkin aikaa melkein 3 vuotta kun viimeksii olin Tallinkin Shuttle aluksilla Starilla/ Supertarilla ollut. Starille avattiin helmikuun lopussa Suomen suurin ja Viron ensimmäinen ja maailman ensimmäinen kelluva Burger King ravintola. Olisin voinut kyllä vaihtaa varauksemme 3 tuntia aiemmalle Starille, jos Riikka olisi selkeästi maininnut halunsa kokeilla tuo Burger king aikaisemmin. Itselläni ei ollut tuonne hinku, kun maissakin saa Whoppereita ja Superstarin aikataulu oli sopiva matkan päämäärää ajatellen.
Superstar myytiin joku aika sitten Italiaan pois 2017 valmistuvan Megastarin tieltä, eli suhtauduin tähän matkaan varauksellisesti toivoen ettei vielä hyvästejä tarvi tälle suosikilleni Shuttleista sanoa, kun alus lopettaa liikenöinin suomenlahdella 2017 alussa.















Sisäänpäästyämme kiertelimme hetken laivaa todeten että no change päästä keulan upeaan Dolce Vita baariin. Tiemme johti lopulta alus-tyypin tärisevän perän Da-vinci baariin ja eipä tuo tärinä nyt matkalla kamalasti haitannut. Saatuamme matkaryhmän kasaan nautimme hieman nestetäydennystä ja välissä kävin myös kuvaamassa laivaa ja katsomassa mikä oli muuttunut 3 vuodessa.























Alus vaikutti muuttuneen nilltä osin että myymäläpuolta oli uusittu mm uudemman Trend-shopin myötä  Ja Da Vinci baariin viereen avatulla Star-comfort luokan osastolla, joka oli osittain rakennettu entisen pimeän pelikone-tilan paikalle. Opasteita oli myös uusittu. Ulommille ulkokansille vaikutti olevan rajoitetumpi pääsy näinä päivinä ja 8. kannella olleita hyttejä oli myös muutettu kokoustiloiksi.
Hain Sardiniasta myös perinteisen katkarapuleivän lounaaksi ja hyväähän tuo oli. Kävimme myös Riikan kanssa tekemässä pieniä ostoksiä Supermarketista ja Trend shopista, josta pitää varmaan hankkia myöhemmin muistoksi laivasta Superstar lautanen, jos ennen aluksen poislähtöä käymään vielä ehdin.





Vihdoin saavuimmekin Tallinnaan ja sain virallisen ensimmäisen (sumuisen) kuvani Silja Europasta.

Silja Europa oli muutama tunti aiemmin siirtynyt laituriinsa, josta myös Baltic Queen liikkennöi.








 Ja upealtahan tuo näytti. Aluksen nimi Silja Europa oli edelleen paikallaan aluksella.




Terminaalista olisimme pikaisesti Riikan kanssa voineet käydä Satama Turgissa tai Sada-marketissa, kunnes muistin että nyt ei oltukkaan A-terminaalissa. Vähän turhan kaukana siis, joten löysimme tiemme lähtöporttien läheisyyteen odottamaan ensimmäistä laivaannousua Silja Europalle Australian matkansa jälkeen. Tiemme ristesivät taas Marjan kanssa ja seuraamme liittyi myös Sami, Valkeat Laivat sivujen takaa. Keskusteltavaa riitti kunnes siirryimmekin lähtöporteille odottamaan pääsyä Silja Europalle ekojen joukossa.

                            





Vihdoinkin Tallinkin asiakaspalvelija tuli avaamaan lähtöportit ja pitihän siinä vähän tuota ylemmän kuvan tekemääni piirrostakin heiluttaa. Tunkua Europalle 20 kuukauden poissaolon jälkeen ekalle matkalle ei tosiaan ollut ja vain muutama kanssani astui laivaan ekojen joukossa. Itse astuin laivalle viidentenä matkustajana neljän vuoden jälkeen. Laivaannousu olisi ollut hieno saada kameralle mutta en viitsinyt jäädä porukasta. Laivalla ei heti pysähdytty ihailemaan 5. kannen sisääntuloaulaa, vaan legendaarisen keula-aulan ja lasihissien kautta 10. Kannen  A-hyttiin.

TAKAISIN SILJA EUROPALLA PITKÄSTÄ AIKAA! <3

Hytissä oli pääosin edelleen samoja kalusteita ja elementtejä kuin aikaisemmin Turunkin linjalla. Muutosta olivat nähneet verhot (Australian jäljiltä?) uudet paksummat patjat ja 21 vuotta toimineet Nokian kuvaputkitelevisiot olivat saaneet väistyä Australiassakin käyneiden litteiden televisioiden tieltä. Vessa oli myös entisellään, myös pöydän tuoli ja mm ikkunapöydän vanha elämää nähnyt lamppu. Kehut paksuille hyväntuntuisille patjoille ja muhkeille tyynyille! Kyllä näissä kelpaa kohta 22-h risteilyä viettää.

                             









Hyttiin asettauduttuamme lähdinkin Riikan perään juoksemaan tyhjää hyttikäytävää..niin nostalgista. Lähdimme kiertelemään molempien entistä lapsuuden/nuoruudenlaivaa.

Tämä olikin ensimmäinen kertani Silja Europalla Tallinkin brändin alla, vaikka laiva olikin kokenut hienon kasvojenkohotuksen Australiasta palattuaan, löytyi laivalta myös tuttuja vanhoja elementtejä Arcaden puulattiasta lasihissin hajuun.


                              
                                
  Laivaan opasteet oli uusittu ja m/s Silja Europa komeili niissäkin. Aluksen markkinoinnissa Tallink tosin käyttää vain Europa nimeä, sillä Silja Line brändin alla liikkennöivät vain alukset Suomesta Ruotsiin. Lieneekö sitten aluksen kastenimi vai suomalaisten kiintymys alukseen tuon nimen alla vaikuttanut kahteen erilaiseen nimikäytäntöön.



Riikalla oli varmaan enemmän muistoja Europalta Turun linjalta ja yhdeltä Tallinnan risteilyltä, kun kummitätini tuntui vievän heitä enemmän laivalle kuin oma perheeni meitä aikanaan.


Arcadella oli jotenkin väljää ilman pelikoneita ja muita härpäkkeitä, Avaran kävelykadun varrelle oli avattu uusia liikkeitä joista osa tuttuja myös Silja Serenadelta ja Symphonyltä. Myös Tax Free marketin päädyn seinien ruskeat pinnat oli muutettu valkoisiksi ja hienojen koristeellisten ovien tyyliä pelkistetty hieman. Portaikot olivan ennallaan pirteän värisinä.





Entinen Siljaland oli muutettu Kid's clubista Lottemaaksi



Tuntui oudolta kävellä hiljaisella Europalla. Kaikki myymälät olivat jo kuitenkin auki ja nuorekkaan oloinen virolainen henkilökunta varmaan jännitti ensimmäisia asiakkaita.


Eräs hienoimmista uudistuksista Europalla on tehty entisessä Tax Free /Supermarket myymässä. Tila oli Australiassa muunnettu kuntosaliksi ja nyt siihen oli aikaansaatu Symphonyn ja Serenaden kaltainen Tax Free Superstore. Olo oli kuin VIP-vieraalla kun myymällässä oli niin hiljaista ja niin avaraa.  Tuotteet oli saatu ajallaan upeasti esille uusille hyllyille. Täydet pointsit tästä uudistuksesta.





Ilta-lehden julkaisema video myymälän muutostyöstä täällä



 Toinen upea uudistus oli tehty mattoja ja pintoja myöten lengendaarisessa Ocean Clubissa. Baaritiskikin oli saanut uutta pintaa ja uusi freesin värinen matto ja uudet seinäpinnat sopivat tilaan hienosti. 




 Ocean Clubin takana sijaitseva upeiden näköalojen Windjammer Bar oli myös saanut lattian ehostuksen ja entiset valkoiset pinnat oli maalattu keltaisiksi.




Seuraavaksi ihmettelimme 8. kannen ravintolakatua. Täällä ei juurikaan ollut myllätty mutta kadun varrelle oltiin rakentamassa jälleen kerran myös Serenaden ja Symhonyn tyyliin Tavolata ravintolaa, jonka olisi tarkoitus aueta 28.3. Tavolata ei ollut aluksen ainoa keskeneräinen paikka. Myös 2. kansi hytteineen ja Moonlight disco olivat vielä remontin alla.




entiset Perfumes ja Fashion myymälät oli yhdistetty ja nämäkin tilat tyylikkäitä ja toimivia.




Vanha reittikartta Suomen ja Ruotsin väliltä paikallaan.


Silja Europalla on aina ollut omana erikoisuutenaan teatteri. Ennen paikka tunnettiin nimellä Moulin Rouge.


5. Kannen hyttikäytäville oli jo aikaisemman Tallinnan palveluksen aikana laitettu Galaxy-sarjan laivoilta tuttua mattokuosia.


2. Kannelle ei ollut kävellen pääsyä. Hissillä olisi päässyt, mutta en suotta viitsi tunkeilla remonttikohteissa.

Harri Hyljekin tuli mukaan katsomaan entistä Turun kotiaan.




                               


Kävin vielä pikaisesti katsomassa Silja Europan hienoja ulkokansia. Kansipäälyste oli vaihtunut harmaaksi ja ulkokannet maalattu valkoisiksi.







Samalla jätimme Tallinnan taaksemme ja Silja Europa oli vihdoinkin matkalla vielä loppupätkän takaisin Suomeen. 






Sitten meillä alkoikin olla nälkä ja suuntasimme 7. Kannelle katsomaan olisiko uusi Fast Lane ravintola entisen Food Marketin paikalla valmis tarjoilemaan hyvää ruokaa. (Kuka haluaa arvata että miltähän laivalta tämäkin tuotu Europalle?)



Saatavilla oli ensimmäisellä matkalla vain salaattibaarin antimia ja voileipiä ym perus kahvilatuotteita. Tähän ei Riikka nälässään suostunut vaan meni syömään kunnolla Buffet Europaan. Valikoima oli ollut kuulemma mieluisa ja ruoka sen verran hyvää että sitä oli mennyt vähän liikaakin.
    

     Itse nautin Fast Lanen peruskinkkujuusto-sämpylän ja leivoksen omppumehun kera ja hyvää oli.


Entinen Banquet Europa oli myös muutettu Fast Lanen tiloiksi. Turun linjalla täällä ei tullut juurikaan käytyä.


Herkullinen leivos..jäi mysteeriksi. Mikäköhän tuo oli?



Oman pikaisen ruokailuni jälkeen suuntasinkin infon kautta Sauna beachille Riikan ollessa vielä syömässä. Infon mukaan aluksen ensimmäisellä matkalla oli arviolta 400 matkustajaa.




                               


    Entinen Casino oli uudistumassa Paf Casinoksi.


Ensimmäistä kertaa päätin kokeilla Europan saunan ja altaan ja sainkin olla jonkin aikaa tuon osaston ensimmäinen asiakas Australian jälkeen. Otin saunajuomaksi lonkeron jonka päätin juoda omassa rauhassani hienossa miesten saunassa, josta valoisaan aikaan olisi koko seinän leveydeltä uloskin. Millään muulla aluksella itämerellä ei taida olla näin hienoa ikkuna-saunaa.
Allasosasto ei vanhojen kuvien perusteella ollut muuttunut, ehkä ledit tuon uima-altaan päällä.
Vesi oli kuitenkin lämmintä, sauna toimi ja asiakaspalvelu ekan matkan kiitettävin kokemus.


Kuntosali oli saanut väistyä Hera Salongid parturin ja hyvän olon palveluiden tieltä.


Silja Europan Confrence alueelta oli hyvät muistot mm kesäisistä Summer Centereistä.


 9. Kannen lepotuoliosasto oli entisellään. Pistokkeet näin älypuhelinaikana olisivat kivat



Maihinnousu oli merkitty tapahtuvaksi 7. Kannen arcadelta Helsingissä. Viimeksi näistä ovista kuljettiin Turun linjalla, itsellä muistikuvia enemmän 5. kannen laivaannoususta.


 Menimme Riikan kanssa vielä ostoksille Tax Free myymälään, jossa ei vieläkään tunkua ollut. Mukaan tarttui vähän baarikaapin täydennystä ja jotain mitä ei ollut Siljan laivoilla samaisessa myymälässä: pieniä juustopussukoita. Muutenkin valikoimat olivat laajat.



Hissejä oli uudistettu vaaleilla pinnoilla ja valotaulut uusittu.





Kansimatkustajan pelastus


Juodessamme drinkit Ocean clubilla seurueemme jäsen soitti meille sviitistään ja pyysi käymään. Kyllä, joku oli halunnut korkata Europan paluun eksklusiivisella hengailulla 300 euron sviitissä. Mikäs siinä sitten. Hytin ollessa jo jonkun verran miehitetty sain vain muutaman kuvan ekalta käynniltäni Europan sviittissä. Hyttejä on 6 erillaista 11. Kannen keulassa  ja kaikissa on oma sauna ja poreallas.




Saavuimmekin jo hiljalleen Helsingin Satamaan ja hengailimme vielä jonkun aikaa vielä Samin hytissä odotellen laivasta pääsyä kunnes siirryimmekin keula-aulaan odottamaan ja mitään liikettä ei tapahtunut puoleen tuntiin aluksen saapumisen jälkeen kunnes kuulutettiin että aluksesta poistuminen tapahtuu autokannen kautta. Näistä tapauksista on kuultu ja ekaa kertaa se tuli sitten itselle kohdalle. Vika ei kuulemma ollut Europassa vaan Helsingin satamassa. Ja kohta ihmiset alkavat pääsemään laivaan normaalisti.

Kuva: Marja Pyymäki
 Autolle päästyämme nappasin vielä kuvan upeasta Europan valaistuksesta.


Olimme Riikan kanssa molemmat tyytyväisiä uudistuneeseen Silja Europaan ja totesimme että kyllä tuonne mielellään tullaan uudelleen jo 2.4 kaveriporukalla yhden synttäriristeilylle. Tunnelma oli aluksella vielä hiukan outo, mutta kyllä se vanhalta Europalta näytti. Ulkoa alus on sama tuttu Europa, mutta sisältä alus on hieno yhdistelmä uutta ja vanhaa.

Kiitos kaikille matkalla mukana olleille ja kiitokset ja tsemppiä henkilökunnalle "uuden" laivan kanssa. Kiitos myös miehistölle.

Kiitos vielä ylipäätään Tallink Siljalle Aluksen tuomisesta takaisin Suomeen!

Kysymyksiä uudistuneesta Silja Europasta voi esittää kommenteissa.

T: Reissukettu