torstai 27. joulukuuta 2018

Opiskelua isolla kirkolla


Noniin, jos nyt joulun ja uudenvuoden välissä ehtisin ennen uutta seikkailua kirjoitella tänne siitä, miksi blogini on ollut tauolla 2 kuukautta.

Sain siis Ravintolakolmio-konsermilta mahdollisuuden lähteä työssäoppimaan Forssasta vähän isompiin kuvioihin Helsinkiin. Tarjoilija-opintojen kannalta hyvä oli se että asiakasvolyymit olivat hieman erilaiset 645 000 asukkaaan kaupungissa verrattuna 17 000 asukkaan Forssaan. Ravintolakolmion edustaja ja johtohahmo Joonas Keskinen esitteli konsermin työssäoppimispaikkoja Forssan koululla ja aika äkkiä siitä sitten sopimukset Helsingin suuntaan 2 kuukaudeksi sitten tehtiin, että saatiin opiskelut Forssan Martinan harjoittelun jälkeen jatkumaan.

15.10 pistinkin sitten 2 kuukaudeksi hyödyllistä kampetta laukkuun ja kassiin ja hyppäsin tuttuun pikavuoroon Helsingin suuntaan. Nyt ei ollutkaan tiedossa 2-3 päivän turistiretki vaan peräti 2 kuukauden opintomatka. Kaupunki on kuitenkin tullut tutuksi ja oli sielä vähän sukuakin ja kavereita.



Ravintolakolmion kauempaa tuleville työssäoppijoille konsermi on hommanut ilmaiseen majoituskäyttöön kaksion Helsingin Sörnäisistä. Majoituspaikkoja tuossa solussa on vain 4 joten tuuri kävi kun tuonne ilmaiseksi pääsin majoittumaan. Ekan kuukauden elelin parin kämppiksenkin kaa, pitäen itselläni yllänäkyvän huoneen. Viimeisen kuukauden elelin tuossa kämpässä yksikseni, kun kukaan ei näemmä jouluksi opiskelemaan halunnut tulla.



Ikkunasta oli aika perus-stadi-näkymä Hämeenkadulle. Sörnäisten Kurvi ihan vieressä. Samoin Alepa, Metro, ratikkapysäkki, bussipysäkit. Kamppi ja Rautatieasema noin 3 Kilsan päässä eli aika keskusta sijainnilla sain elää 2 kuukautta.

Sitten muutama kuva ravintolasta, jonka opissa elämäni sitten enimmäkseen pyöri 2 kuukautta.


Työssäoppimispaikkani oli siis Ravintola Juttutupa Helsingin Hakaniemessä. 200 asiakaspaikkaa sisältäen baarin live-esiintyjineen.


Pääasiallinen "Annosruokien ja juomien tarjoilu"-kurssini opiskeluni tapahtui ruokasalin puolella, missä oli pöytiintarjoilu.


Ruokasalin vieressä on myös ns minibaari mistä haettiin juomat ruokasalin puolelle ja kyllä tuossa tuli erikoisoluet, talon viinit ja 10 erilaista juomasekoitustakin tutuksi.


Live-esiintyjien aikana kaivatin meikäläistä välillä pääbaarin puolelle myös blokkaamaan* välillä. (*siivoaman laseja pöydistä ja tiskaamaan) Maanantaisin Juttutuvassa soittaa Hilland yhtye kantria ja keskiviikkoisin on tarjolla mm Jazzia. Viikonloppuisin on kanssa esiintyjiä.



Juttutuvan annoksia on moni myös ravintolan ulkopuolella kehunut ja niitä pystyy tilaamaan ruokasalin lisäksi myös baareista ympäri ravintolaa. Erityisen suosittuja annoksia ovat Juttutuvan pizzat ja pihvit. Myös lohikeittoa ja maksaa sai kiikuttaa ahkerasti nälkäisille. Ylläolevissa kuvissa talon Grillipihvi ja Mafioso-pizza.

Tähän kohtaan kiitokset Juttutuvan henkilökunnalle, jonka kanssa todella oppi ravintola-alan kikkoja. Hyvä työilmapiiri auttoi myös jaksamaan töissä paremmin ja työssäoppijoihin on tuolla selvästi totuttu. Pääasiallisesta annosruokien kurssini näytöstä tuli arvosanaksi 1-3 asteikolla "hyvä kakkonen" Näyttää varmaan CV:nkin puolella tuo Helsingin harjoittelu hyvältä.

Työssäoppimista Helsingissä voin lämpimästi suositella palvelu-aloille opiskeleville. Ihmismäärät ja sitä kautta tuleva toimintojen toistuminen takaavat varmasti oppimistuloksia!


Ja eihän meikäpoika koko ajan Helsingissä töitä tehnyt vaikkakin pääasiallisesti. Vapaa-aikana ja vapapäivinä oli aikaa ihmetellä kaupunkia ja reissata.



ns "Muuttopäivänäni" ehdin viimeinkin käydä kuvaamassa Linnanmäen valokarnevaalin, joka järjestetään syksyisin.


Marraskuun alussa poikkesin ystäväni Jannen kanssa pelimessuilla Game-expossa. Täytyy yrittää tulla ensivuonna uudelleen katselemaan pelimaailman ihmeitä ja uutuuksia.




Kaupunkipyörä kauden päätyttyä Whim sovelluksella sai alle 50 eurolla HSL:n julkisiin kuukauden sisäisen lipun. Tuo sovellus tulikin tarpeeseen kun muuten olisi ulkopaikkakuntalaiselle maksanut sisäinen kuukausilippu yli 130 euroa. Nyt sai sitten kerrankin ajella tarpeekseen ratikoilla ja metroilla, joista löytyi uudempaa ja vanhempaa sorttia.



Helsingin kokoisesta kaupungista löytyy jänniä kahviloita ja teehuoneita..poikkesinpa kerran Eerikinkadun Thehuoneella ja voin suositella. (Eerikinkatu 10)




Yksi aamupäivä poikkesin myös viimein katsomassa Helsingin Hard Rock Cafeeta. Visiittini kesti kahvin verran, mutta drinkkilista vaikutti mielenkiintoiselta ja rock yhtyeiden teemoittama sisustus oli kiva. Tuolla täytyy uudelleen joskus joku ilta poiketa! (Aleksanterinkatu 21)





Kämppäni vierestä kulki myös bussi 615 Lentokentälle ja kävinpä yksi aamupäivä tuon reitin istumassa ja lentokentällä löysin tieni näköalaterassille koneita kuvaamaan. Hienoja kuvia tuolta saa riippuen mitä kiitorataa koneet enimmäkseen silloin käyttävät.
( Lentäjäntie 1C. 6. Kerros. T2 Vieressä)








Yksi vapaapäivä vietettiin laivafani Main kanssa kuvaillen laivoja länsisatamassa ja etelä-satamassa.



Yhtenä sateisena joulukuun päivänä oli pakko jonottaa tunti Narinkkatorilla, että saisi selfien ja ilmaisen kokiksen legendaarisen Coca colan joulurekan vieressä. Iltaisissa ledeissään tosi upea näky. Rekka teki tänä jouluna ensimmäistä kertaa kiertueen Suomessa. Vaikka rekka ei aito jenkeistä ollut, niin joku harrastelija oli todella upeasti vaivaa nähnyt muuttaakseen 78-vuoden Kenworth rekan lapsuuden kokismainoksien rekaksi.





Stadin elokuvateatterit olivat hyvä paikka paeta työntäytteistä arkea. Kilometrin päässä kämpästä sijaitsi uusi ostoskeskus REDI kalasatamassa. Upea ostari, mutta sekava. Virolaisen Cinamonin ensimmäinen teatteri suomessa oli kuitenkin Redissä onnistunut ja tulihan tuolla käytyä katsomassa Nalle puhin live action leffa ja uusi animaatio Grinchistä.




Suomen vanhimmassa elokuvateatterissa Maximissä kävin katsomassa Queenistä ja Freddie Mercurystä kertovan Bohemian Rhapsodyn, Nojatuolit ja ennakkoon tilatut viini ja tapakset tekivät elokuvakokemuksesta erilaisen ja leffakin oli loistava vaikka Queen ei biisien lisäksi mulle kauhean tuttu ollut. Respect to Freddie Mercury!

(En kyllä hetkeen tuu varmaan maksamaan leffalipusta tarjoiluineen 35 euroa, mut suosittelen kokeilemaan. Finnkino Maxim, Kluuvikatu 1)




Olin myös ensimmäisten joukossa kokemassa Suomen ensimmäisen Imax teatterin Itiksessä sen avajaispäivänä. Kävin aamulla avajaisisissa katsastamassa täysin uuden Finnkino Itiksen tilat ja salit ja myöhemmin pääsin hyvällä asiakkaspalautteella tienatulla vapaalipulla kokemaan IMAX-salin 3D lasien kanssa. Fantastic beasts, Crimes of Grindewald tarjosi parhaat 3D effektit suomessa ikinä, kun ne näytetään laserprojektorilla koko seinän kokoiselle valtavalle valkokankaalle ja IMAXin patentoima salisuunnittelu ja äänitekniikka pitää huolen että toiminta tuntuu luissa ja ytimissä. Tänne voisi ajaa Forssasta asti uudelleen etenkin mahtavan 3D elämyksen perässä. (Itäkeskus, Itäkatu 1-7)


Samaiseen teatteriin avattiin Imax-salin lisäksi myös 6 perinteistä salia ja 2 Luxe salia. Luxe-salit on varustettu säädettävillä ja pehmeillä istuimilla, jotka saa nappia painamalla oikein mukavaan löhö-asentoon. Kinon yhteydessä toimivasta Oscar barista sai ostaa näytökseen myös vaikka piccolopullon skumppaa.



Pari kertaa tuli käytyä myös kotiväkeä moikkaamassa. Kotiforssaan kulki bussi sentään noin tunnin välein ja 12 vuotta samalta portilta 23 on tuo Vorssa-Pori vuoro Helsingistä kulkenut.



Yhtenä päivänä istahdin Onnibussin kyytiin ja poikkesin Turussa siellä astuvia ystäviä moikkaamassa.



Päivä meillä meni mukavasti mm. Turun joulutorilla ja turkulaisen hesemätön äärellä.




Marraskuussa pääsin myös kunnon junamatkalle Helsingistä Jyväskylään kaverin tupareihin ja hauskaahan meillä tuolla oli lautapelien äärellä ja muuten seurustellessa. Pakko antaa omalle kaveriporukalle respectiä siitä että meillä on  hauskaa myös ilman viinaa.



2 kuukauden Helsinki-jaksolla ehti myös näppärästi käydä laivalla. Peräti 4 kertaa. Ratikka 7 vei kämpän vierestä suoraan Länsisatamaan ja Senaatintorilla spåraa vaihtamalla tai sieltä kävellen pääsi näppärästi Katajanokalle tai Olympiaterminaaliin. Ei pikavuoromaksuja tai parkkikuluja. Laivafanin kissanpäivät.



Ensimmäisen reissun piti olla edullinen 4 euron XPRS:in päiväristeily Tallinnaan, mutta tuosta risteilystä tulikin käytettyä vain menomatka, että ehtisin käymään viimein KGB museossa suomenkielisen oppaan kera. Museo oli todella mielenkiintoinen kertomus Virun historiasta ja KGBn vakoilusta hotellista. Kyllä kannatti tuon vuoksi käyttää vähän club-one pisteitä paluun kilpailijan Megastarilla, jolla en hetkeen ollutkaan käynyt ja sai taas ihastella nykyaikaisen Tallinnanlaivan tyyliä.




Toisen risteilyni tein Silja Symphonylla Tukholmaan kuluttaen kivasti pari vapaapäivää ja kokeilin kerrankin viettää kaksi päivää itsekseni risteilyllä. Matka meni mukavasti hyvän ruoan ja viihteen parissa. Vietin Tukholman päässä myös päivän laivalla, mikä itsekseen oli ehkä tylsempi ratkaisu.
Pääsin myös samalla hyvästelemään klassisen vanhan Atlantis yökerhon ja El Capitan ravintolan ennen Symphonyn telakointia, mutta Serenaden uudistusten kuvien perusteella nättiä uutta Starlightia ja Grill housea on tilalle luvassa.




3. Risteilyni tein Ahvenanmaalaisen ystäväni Roopen kutsusta  Viking XPRS:in Euroviisuristeilylle yön yli. Roopen kanssa ei oltu nähtykkään pariin vuoteen ja matkaan lähti myös muutama muu laivafani, joiden kanssa ehti kuulumisia vaihtaa. Meitsi liittyi kuitenkin Roopen seurueeseen ja se johtikin armottomaan biletykseen DJ:n viisuhittien tahtiin XPRSin yökerhossa aamun tunneille asti. Aamupalalla sitten kaikkia hieman hihitytti kun takana oli 24 h valvomista. Kehut Viikkarille hyvästä viisuohjelmaan panostuksesta, ruoasta ja mm. Eurovision drinkkilistasta. Kiitos myös Roopen jengille erilaisesta XPRS miniristeily-elämyksestä. Ehkä onnistuinein reissu noiden 2 kuuukauden aikana vaikka lyhyt.




Ennen työssäoppimisjakson loppua päätin vielä moikata entistä Turun lapsuudenlaivaani ja kokeilin Tallinkin Itämeren iltaristeilyn, jossa lähdetään Silja Europalla illalla Helsingistä, vaihdetaan Tallinnaan saapuessa heti M/S Starille ja palataan puolen yön jälkeen Stadiin (6h)
Europalla nautin mm lasin shamppanjaa cornerissa, Poreista ja löylyistä sauna-osastolla ja Grill housessakin ehdin syödä, kunnes seuraan liittyikin yllättäen laivafani Jari ja laivanvaihto meillä menikin kiireessä ja loppumatka rattoisasti Starin Comfort loungessa ja Pubissa. Tallinkille annoinkin jo palautetta huonosta opastuksesta johtuneesta kiireestä Tallinnan laivanvaihdosta, mutta kiitokset vielä Jarille seurasta ja M/S Starin henkilökunnalle, joita varmaan ihastutti meidän hankalammat drinkkitilaukset Loungen puolelle illan viimeisellä vuorolla. 

Se risteilyistä, mitäs muuta stadista löytyi..






Kauppakeskus Redissä sijaitsee myös vapaalento-tunneli Fööni, jossa on mahdollista kokea vapaapudotuksen fiilistä kun tuulikone puhaltaa jopa 300 km/h voimalla kehon ilmaan putkessa. Ammattitaitoisia lentonäytöksiä voi seurata vaikka vanhemmissa matkustajakoneen istuimissa istuen kahvikupposen äärellä. (Kauppakeskus Redi, Hermannin rantatie 11)


Lokakuun loppuun asti parin viikon ajan käytin julkisten sijaan kaupunkipyörää ja hyvin pääsi noilla keskustaan ym. Tehtiinpä me noilla kaverin kanssa retki lauttasaareenkin.


Kämpällä oli viihdykkeenä tyttöystävän lainaama tabletti-tietokone ja mm. mukaan otetut Harry Potter kirjat.


Pari kertaa oli kiva käydä kotona Forssassa ja koirakin oli varmaan ihmeissään kun meikä oli niin kauan poissa.


Stadin vapaa-ajan tyyliini kuului musta kangastakki ja koiran syömä hattu Lontoosta. Reissuissa tuohon tuli mukaan vielä punainen Deadpool reppu, niin olin varmaan erikoinen sekoitus brittityyliä ja Marvelia tuolla kaduilla mennessä.


Vilkkaan iltavuoron jälkeen kun jalat huutaa tuskasta, oli mahtavaa kävellä Hakaniemen bussipysäkille vielä jopa klo 3 yöllä ja odottaa hetki niin seuraava ohimenevä bussi vei kyllä Sörnäisiin.



Espoon suunnalla tuli muutaman kerran käytyä ja sinnehän pääsi mm Sörnäisistä kätevästi länsimetrolla. Yksi päivä pelailtiin kaverini Herneen kanssa lapsuuden PS1 retropelejä.....


Isovelikin oli saanut perheenlisäystä, niin tuli vauvaakin moikattua ja nimenantojuhlassakin kävin. Oli mukava nähdä kaikkia Helsingin veljiäni ja isosiskoa samaan aikaan myös. Poika sai nimekseen Julius ja meikästä tuli taas kerran setä.



17.11 juhlittiin Hartwallin Lonkeron lanseeraamaa Suomen harmainta päivää ja poikkesin Altaalla kauppatorin vieressä Elastisen ilmaiskeikalla. Lonkeron mainontaa oli esillä vahvasti mutta se oli silti myyntipisteeltä kummasti loppu kun meikä paikalle ehti..no onhan Smirnoff Ice myös harmaata.. sai kelvata. Ilmaiskeikaksi Elastisen setti oli ihan kuunneltavaa.



Marraskuun lopussa syttyivät myös Helsingin upeat jouluvalot joita kelpasi keskustassa pyöriessään katsella. Olo oli välillä kuin Kevin Mcallisterilla joulun klassisessa Yksin Kotona 2 elokuvassa...yksin suurkaupungissa joulun alla. Nyt ei ollut vaan isän luottokorttia taskussa, ja tuskin silläkään enään niin helposti olisi päässyt Kämpin sviittiin majoittumaan enään vuonna 2018


Yhden baarin päätin Sörnäisissä kokeilla ja William K. osoittautuikin mukavaksi. Työssäoppiessaan oppi myös itselleen mieluisan olutryhmän. Sour Alen.



Äsken aukesi Helsingissä myös uusi kaupunkikirjasto Oodi, jonka avajaisia kävin vilkaisemassa. Aika nätti moderni kirjasto ja varmaan tunnelmallinen ilman avajaisryysistä.


Viking Linen mainos kämpän lähellä Sörnäisissä.




Tyttöystäväni Rica sai muutaman viikon jouluapulais-pestin kokin hommiin Lappiin Saariselälle ja lähti matkaan Helsingin kautta. Kävimme työssäoppimispaikallani yhteisellä illallisella ja seuravana aamuna saatoin murun matkaan Helsinki-vantaan turvatarkastuksen porteille. Vielä alle viikko ja tyttö palaa kotiin ja hyvin on nyt yli viikko kotona pärjätty koiran kanssa.


Veronpalautuspäivänä menin käymään Helsingin Kasinolla. Onnetar ei tällä visiitillä ollut mukana, mutta tulipahan tuokin koettua.


Yhtenä iltana töiden jälkeen oli kiva hakea yösafkaa stadin tyyliin 24 h mäkkäristä.


Ja tulipa testattua kerrankin jokin Stadin grilli ja löysinpä yhden jutun minkä Vorssa tekee paremmin: Makkaraperunat Aikapoika-grilillä!



2 Kuukautta Helsingissä menikin yllättävän äkkiä työssäoppiessa suositussa ravintolassa ja 17.12 olikin kotiinlähdön aika. Muutto Helsingin suuntaan oli julkisilla tavaroita raahaten sen verran raskas että paluumuuttoon tilasin suosiolla luottofirmani Kovasen taksin Sörnäisistä Kampin bussiterminaaliin. Kiitos Helsinki, ihmismassat ja liikenteen hälinä..Oli ihana lähteä kotiin kehä 3 ulkopuolelle.



Kotiovella ei ollutkaan muru tai koira vielä vastassa vaan yli viikon mainokset ja postit.


Kotiin oli kuitenkin mahtava palata kun lappiin lähtenyt jätti kämpän jouluiseen kuntoon ja edessä oli joulu perheen kanssa.

Siinä 2 kuukautta Helsingissä tiivistetysti. Edelleen loistava turistikohde ja laivallelähtökaupunki, mutta Forssan kokoiseen pitäjään tottuneena en tuonne välttämättä muuttaisi äskeisen Stadi simulaation perusteella. Liikaa hälinää ja korkeat vuokrat (vaikka ei sitä tarvinnutkaan maksaa) Julkista liikennettä ja kaupungin tiettyä monipuolisuutta tulee kyllä ikävä kun ei meillä Forssassa ole Imax-kinoja, teehuoneita tai edes McDonaldsia. Helsinki on onneksi edelleen vain 2 tunnin ja parhaimmillaan 2-11 euron bussimatkan päässä, mutta nyt pidetään tuosta vähän taukoa.

Tiedossa olisi vähän erilainen uusivuosi seuraavaksi. Näkyillään Reissuketun Instassa ja facebookissa!