maanantai 16. huhtikuuta 2018

Pääsiäisristeily osa 3. Silja Symphonylla Suomeen


Takana oli jo 3 yötä laivalla ja vieläkään ei oltu kotona, eli olimme jo tyttöystäväni kanssa rikkoneet risteily-ennätyksemme. Itse olin 2016 syksyllä viettänyt 3 yötä Cinderellalla, Mariellalla ja Gabriellalla. Hauskaahan tällainen pidemmän kaavan mukaan risteily joskus harvoin on!


Isabelleltä päästyä jätimme tavaramme taas tuttuun Värtanin lokeroon.


Ja teimme taas lähtöselvitystiskillä lähtöselvityksen iltapäivälle matkan viimeiseen etappiin. 8-alkuinen hyttinumero vaikutti siltä, että hyttitoive oli huomioitu.


Isabellen infosta ostetuilla SL:n lipuilla taas Tukholmaan pyörimään. SL:n liput kannattaa ostaa jo laivan infosta, niin kertyy myös noita Club One pisteitä.


Kävelyputkea jokin matka, portaat alas ja löytyy 76 pysäkki. Tämä bussi on myös hyvä keino päästä keskustaan.



T-Banaan verrattuna bussista näkee kivemmin maisemia. Tukholmassa sää oli taas "bättre svenska" tyylistä Riiaankin verrattuna. Ei lunta sentään.


Toisella meistä on jo pokemon go innostus hiipunut, mutta tyttö noita poke-stoppeja julkisissa aina jaksoi nappailla.



Jäimme bussista pois Kungstrådsgärdenillä ja päätimme kävellä kohti Sergelin toria pienen shoppailun merkeissä.



Piipahdimme vilkaisemassa NK tavarataloa, joka on Tukholman vanhin ja vähän paremmin pärjäävän väen ostoskeskus. Fiilikseltään lähellä Hesan Stockmannia.




Sergelin tunnelista löytyi hyvänhintainen Deichmann-kenkäliike, vielä kun näkee kuinka kestäviä nuo popot tuolla ovat.


Rica ja pari pulua Sergelin Torilla.


T-banalla pätkä vanhaan kaupunkiin, missä oli tällä reissulla vielä yksi vakio-liike käymättä!


Se meidän perus Sciencefiction Bokhandeln.





Olenkin tainnut esitellä putiikkia jo aiemmissa teksteissäni, mutta suosittelen käymään edelleen jos esim Harry Potter, Doctor Who, manga, anime, roolipelit tai scifikirjallisuus ovat lähellä sydäntä.


Itselle lähti mukaan vain Your Name- anime-elokuva, joka sai paljon kehuja ilmestyessään ja olihan tuon tarina kaunis.


Lounas-aikaan meille maistui läheisen Nivån pizza.


Uroskoirallamme oli tiedossa kastraatio, joten katsoimme sillekin jotain suojaavaa kotiin. Toipilas on nyt toipunut hyvin leikkauksestaan ja haava on parantunut hyvin. Näin saatiin taas ruoka maistumaan paremmin ja ei-toivotut vieläkin sekarotuisemmat pennut ehkäistyä.



Kun enempää ei tarvinnut shoppaila, ehdotin ajan kuluttamista Akallan metrolinjan kyydissä. Tämän linjan varrella on yksi kiehtova UE-kohde (Urban Exploring)


Linjan varrella Kistan ja Hallonbergan välissä on Kymlingen "haamuasema" Asema rakennettiin jotain virastoja ym varten 70-luvulla, mutta kaupunki muuttikin suunitelmia ja asema jäi keskeneräisenä paikoilleen. Nykyään sanotaan että vain kuolleet astuvat täällä junasta. Meidän T-bana ei tuolla pysähtynyt, oisi ollut kyllä jännää. (Paranormaalien juttuen fani täällä vain heiiii)
Kistan asemalta olisi tuonne kiva kävellä katsomaan tarkemmin, mutta asemantynkä vaikutti aika hyvin aidoitetulta. Onhan se turvallisuus junien kulkuväylällä hyvä olla.


Metro-ajelun jälkeen olikin aika palata Värtanille. Vanhan Värtanin aikainen Hylje seisoo maassa edelleen.


Pahin pääsiäisen paluuruuhka oli porteilta ehtinyt alta pois ja nyt mekin olimme valmiit palaamaan kotiin Helsingin kautta.


Suomeen päädyimme palaamaan Silja Symphonylla, kun Galaxy ei tuolloin illalla Turkuun kulkenutkaan.


Ja tulihan tätä kautta hauskasti koettua 3 erilaista laivaa reissussa. Kotiin oli kiva palata suuremmalla promenade-laivalla.


Hyttinä meillä oli B-allergia-hytti. Hyteissä on ikkuna, mutta ne myydään B-hyttinä viereisten pelastusveneiden rajoittaessa näkymää.


Jopa sattuikin hytti kivalta kohtaa. Hytin 8708 kohdalla on vähän avoimempi pelastusvene ja ulos näki ihan kivasti. Umpiveneenkin kohdalla auringonvalo aamulla hyttiin olisi ollut silti kattovaloa mukavampaa. Kiitos hyttitoiveen toteuttaneelle virkailijalle.



Oli kiva tutkia ostokset läpi ja levähtää taas yhden kaupunkipäivän jälkeen.



Pienten torkkujen jälkeen kelpasi kierrellä tax free myymälässä odotellessä että jonot ravintoloihin helpottaisivat.



Päätimme käyttää buffet kupongit El Capitan ravintolassa. Tästä ravintolasta olinkin jonkun verran kehuja kuullut.



Päädyimme molemmat sitkeään ja todella maittavaan dry agedhärän ulkofilee pihviin. Ruoka oli todellakin kehunsa ansainnut.


Jälkiruoaksi jotain omenamössöä ja vaniljajäätelöä. Todella hyvää. Pakko muuten todeta että alkaa olla jo Serenaden ja Symphonyn buffetit todella hintavia sillä ennakkoon ostetun buffet-kupongin arvo oli 42,5 euroa. Ala carten puolella tuolla kustansi hienosti lähes pääruoan, jälkkärin ja limsan. Olimme strategisesti varanneet ruokailut matkan loppupuolelle niin sai shoppailla rauhassa kun tiesi että laivalla on jo ruoka maksettu.



Todella hyvän ruoan jälkeen kelpasi vähän shoppaila promenadella. Mirristä saa kivaa vaihtelua perinteisin kravatteihin.


Huomasin, että olen näihin samoihin Jazz-hemmoihin varmaan muutaman kerran Serellä ja Sympalla törmännyt. Aivan loistavaa vakioviihdettä näillä laivoilla.


Mikäs tässä risteillessä!




Symphonyn Pubin päälle tehdyllä lavalla näytettiin akrobatia näytös.


Ihan vaikuttava hermoja ja lihaksia vaativa suoritus herroilta.



Katselimme vielä teaserin keskiyön showsta Dance Factoryltä.



Ilta meillä menikin mm kahvitellessa...



Ja Ahvenanmaan rahapeliyhdistystä PAFia tukemalla kasinolla viimeisillä kruunuilla..


Viimeiset Gold-drinkkikupingit käytimme Just Barissa.




Muutamien pikkuostoksien jälkeen olikin aika mennä lepäilemään, kun aikaisin oli taas herätty aiemman paatin erikoisaamiaiselle.


Kiva juttu pariskunnille ja perheille. Serenaden ja Symphonyn C-A luokissa saa alavuoteet yhteen.


Ei tullut uni vielä ennen ahvenanmaata joten pelastusveneen raosta laivoja bongaamaan. Viking Mariella Maarianhaminassa.


Ja se toinen punainen vanhus Rosella, joka muuten tuurailee taas XPRSiä tammikuussa, jipii!


Aamulla kelpasi taas nousta aikaisemmin ylös aamukävelylle. Keskiosan hissien nappulat oli uusittu sillä New York Loungen tähtinappula oli kadonnut.


Keli muistutti paluusta ihanaan lumiseen koti-Suomeen.


Promenade Moonlightilta kuvattuna.


Atlantis yökerho.


Promenade aamuisessa hiljaisuudessaan.


Bon Vivant.


Kivasti oli tehty ostoksiakin reissulla ja kauan säästetty matkakassa kului myös hyödylliisinkin asioihin kuten kenkiin ja farkkutakkiin. Ricalle parhaat löydät olivat maista ostetut Assasin Creed videopelin ekat osat ja uudet kengät.


Sea Pub.



Peräaaltoja Suomenlahdella



Matkan 4. laiva-aamiaisen nautimme meriaamiaisella Grande buffetissa.




Tutuilla eväillä jaksoi vielä hyvin pätkän kotio. Laiva-aamiaiset olivat hyvä tapa aloittaa lomapäivät reissuissa ja itse niin monta kertaa niitä syöneenä ne eivät tarjoa enää mitää wow kokemuksia, mutta tuttua, turvallista ja hyvää aamiaisruokaa.



Vielä kiertelyä kaupoilla ja kamat kasaan ennen reissun vikaa pääkaupunkia.



Tosiaan, Suomessa oli juuri ollut kevään vikoja lumipyryjä. Luminen Suomenlinna olikin vähän erilainen näky.



Pääsimme hyvissä ajoin ulko-oven eteen seuraamaan satama-toimenpiteitä



Laiva oli siltaa myöten laiturissa kiinni vasta 20 minuuttia ilmoitetusta myöhemmin Lumi yllätti Symphonyn?


Ja niin oli 4 yön risteily päättynyt Helsinkiin. Kiitos Silja Symphonyn, Isabellen ja Baltic Princessin miehistöille mukavasta reissusta.

Kiertoristeilyistä sen verran että Tallink Siljalla kaikille reiteille varaus onnistuu hienosti netin kautta, mutta helpommin saat reitit niputettua yhteen puhelinpalvelun kautta. Tukholman päässä Värtan on hyvä laivanvaihtoterminaali lähtöjen ja tavaroiden säilytyksen puolesta. Suomen club one kortti kelpaa kaikilla reiteillä ja laivoilla.

Nyt on Tallinkin laivastosta enään sitten Victoria ja Romantika näkemättä, eiköhän sitä joskus voisi Tallinnan kautta Tukholman risteilyn tehdä niin on sitten toinen noistakin sisarista nähty.

Mitäs tällainen pidempi risteileminen meille kustansi? noin 121 000 Pistettä ja 147 euroa eli 73 euroa 4 yötä laivalla sisältäen kaksi aamiaista per nokka. Ei paha.  Jos Symphonynkin ylityksen olisi vielä pisteillä hoitanut niin kokonaissumma olisi jäänyt satasen tienoille. Mutta hinta oli nytkin kohdallaan ja kokemus pisteiden arvoinen. Kiertoristeilyä voin kokemuksena suositella.



Tapasimme yhden kaverin vielä Helsingissä ja loppumatkan kotitalon lähelle Forssaan vei Satakunnan liikenteen pikavuoro. Kun oli ollut muutaman päivän ulkomailla, oli taas kiva kuulla kotisuomea.


Toivottavasti nautitte vähän erilaisesta reissutarinasta. Aiemmat osat Isabelleltä ja Baltic Princessiltä löytyvät aiemmista teksteistä :) Hyvää kevättä kaikille lukijoille!