lauantai 21. syyskuuta 2019

Laivalta Manseen bussin rattiin. Tracon 2019


Lähtö tämän vuoden Traconiin olikin mielenkiintoinen, sillä coniin lähdin suoraan Tallinkin 30-v juhlaristeilyltä, kun Silja Europa takaisin länsisatamaan saapui. Tarinan juhlaristeilystä voit lukea täältä


Puin Mr Bean cossini päälle jo hytissä ennen laivasta poistumista. Kun kaikki kamat oli kasassa ja meikäläinenkin myös viimein villimmän bile-illan jälkeen, poistuimme laivasta kaverini Pyryn autolla autokannen kautta. Mr Beanin valitsin taas conitöiden puolesta asiallisella ulkonäöllä, eikö cossi herättänyt suurempaa huomiota matkalla tampereelle.


Laivasta lähtiessä blogaajan puhelin laivan infossa välillä ladanneena (laturi kaverin autossa reissun :D )  sanoi taas itsensä irti ja sain puhelinta ladattua vasta junassa päästyäni ekstra-luokan paikalleni pendoliinon kyytiin.



Edes ekstra-luokan paikka ei pelastanut siltä faktalta, että juna oli täynnä perjantai matkaajia Helsingistä Tampereelle. Ykkös-luokankin puolella oli väkeä ja myös ravintola-vaunussa, jossa päätin lihapullat syödä ennen conin vänkärivuoroa. Junassa hymyn huulille sai sentään arvostelu uudesta IT elokuvasta, joka tuli ensi-iltaan tuonapäivänä. Eipä se pelle ketään enään pelota.


Juna oli laivalta coniin siirtymiseen aivan oikea ratkaisu vaikka myöhässä Tampereelle saavuttiin 10 minuuttia. Olin myös varuiksi ostanut Onnibus-lipun helsinki-tampere välille, jos laivalla olisi käynyt uutisista ilmi rata-ongelmia tuona päivänä kun Tampereelle oli pakko päästä vänkäröimään.



Laivan myymälästä ostettu siiderisalkkukin uhkasi lahota käsiin, mutta Tampereen päässä sain tyttöystäväni apuun hetkeksi tavaroiden kanssa ja siirsin tuon keissin pariksi päiväksi talteen aseman lokeroon, kun en hotelliin kehdannut tuota viedä. Viron vero-alennustuotteelle tulikin vain 8 e lisähintaa lokeromaksun verran :D

Tyttöystävälläni olikin nälkä ja jouduimme jatkamaan eri teitä. Itsellä oli 40 minuuttia aikaa viskata tavarat hotelli-huoneeseen ja kipittää tien yli toiselle puolelle Tampere-talolle hakemaan conin työvoimabadge ja selvittämään työvuoro asioita


Hotellin sijainti oli tänä vuonna conia ja vänkäröintiä ajatellen täydellinen. Olimme varanneet keväällä majoituksen kehutusta, mutta tyyriimmästä Lapland Hotelsista Tampere-talon vierestä.


Kerron conikertomuksen ohessa vähän fiiliksiä hotellista, vaikka näin hieno hotelli ehkä blogaajalta oman postauksensa ansaitsisi. Tyttöystäväni oli jo aiemmin meidät kirjannut sisään ja kun sai asemalta häneltä avainkortin, niin oli helppo vain viskata tavarat 4. kerroksen huoneeseen.


Huoneen olimme vielä vähän ennen conia korottaneet Deluxe-King huoneeseen. Niin harvoin kun hotelleissa ollaan ja kyseessä oli molempien loma-viikonloppu harrastusten ohessa, niin kunnon huone pienillä elementeillä luksusta oli paikallaan.



Huone oli tilava ja täydellinen illan ja päivän lepohetkiä varten conin aikana. Deluxe-huoneen varusteluun kuuluu tuolit, pöytä, kylpytuotteita, amme ja kylpytakit. Cupsolo keitin ja minibaari (maksullinen) olivat kanssa kiva lisä.


Kun olin kamat hotellille vienyt, niin suuntasin pian viereiseen Tamperetaloon. Traconissa oli jo meneillään ensimmäinen päivä.


Badgen, lounaslipukkeet ja vänkäripaidan sain nopeasti sivun sisäänkäynniltä ja siirryin logistiikan koppiin, jossa sain puhelimitse ohjeet bussista, reitistä ja avain-nipusta.


Kopin läppärillä sain nopean kokonaiskuvan conibussin reitistä tampere-talolta majoituskouluihin ja siirryin työkaluni luokse, joka perjantai iltana Tampere-talon edessä odotti. Työkaluna oli Paunun 61 Nysse värityksessä. Yli 10 vuotias Scanian Scala. Bussikuskiksi opiskellessa opettaja tätä autoa kovasti kehui, ja nyt kerrankin sellaisen rattiin pääsin. Ekalle vuorolle lähti avuksi toinen logistiikkavänkäri ja käytiin rauhassa reitti läpi.


Heitin conibussilla itsenäisesti vielä pari kierrosta heitellen muutaman vänkärin ja conittajan unille. Toinen vänkäri näytti myös reitin bussin yöparkkiin läheiselle kentälle. Klo 23 aikaan pääsin murun kanssa mukavaan huoneeseen ansaituille unille.


Seuraavana aamuna soi herätys vänkärivuoroon klo 6. Huoneen sänky oli mukava ja unen laatu jäi kyllä hyväksi, vaikkakin lyhyeksi. Cupsolo-koneesta latte ja Mr-bean cossi päälle seuraavaa päivän asua valmistellessa.


Muru sai laskea poroja pidempään, joten lappu tuosta oveen ja itse töihin.



Sorsapuiston maisemia klo 7 aikaan aamulla.


Vähän huurteessa odotteli työkalu taas Tampere-talon viereisella kentällä. Paineet kuntoon ja lasit puhtaaksi ja hakemaan conilaisia majoituksesta muutama kierros.


Muutaman kierroksen kouluilta conikansaa Tampere-talolle ajeltua jätin bussin vähäksi aikaa parkkiin Tampere-talon eteen. Teddy sai pitää vahtia sen aikaa kun Bean poikkesi vielä hotellin aamiaisella.



Perinteiseen Tampereen tapaan Lapland hotelsilta löytyi myös mustaa makkaraa, mutta hotellin omana erikoisuutena myös leipäjuustoa ja lakkahilloa


Kahvi ja tee tarjoiltiin pöytiin ja aiemman päivän Tallinkin virolaiseen henkilökuntaan verrattuna palvelu oli aivan loistavaa ja ystävällistä.


Ajoin conibussin taas levähdyspaikalle ja palautin avaimet logistiikan koppiin iltakuskia varten. Lopun päivän olin vänkärihommista vapaalla.




Bongasin kaverini Riikan juuri coniin saapuneena ja veimme hänen laukkunsa narikkaan odottelemaan hotellihuoneensa vapautumista. Pyysin Riikan hotellilleni hetkeksi lepäämään ja vaihdoin samalla conin vapaa-ajan cossin päälle.


Jonkun aikaa päivästä pukeuduin Rick and Morty animaatiosarjan Rick Sancheziksi. Odotan innolla sarjan 4. kautta Netflixiin loppuvuodesta. Jonkun verran kyseli ihmiset kuvauslupaa asusta :D



Pari tuntia menikin seuraavaksi mukavasti kavereita tavatessa.




Traconin myyntipöytäsalissa löytyi taas jänniä asioita.


Crash Bandicoot tykkää tytöistä.


Myyntipöydiltä lähti mukaan pari anime-elokuvaa ja jonkun aikaa etsitty Deadpool peli.



Jonkun aikaa Tampere-talolla talsittua alkoi porukalla olla nälkä ja poikkesimme viemässä ostokset hotellihuoneeseen. Ehdimme jättää juuri sopivasti siivouslapun ovelle siivoojien saapuessa.


Tyttöystäväni lähti ystävänsä kanssa seuraamaan conin puheohjelmaa ja päädyimme lähtemään Riikan kanssa syömään kaksistaan.


Vänkärin etuihini olisi kuulunut ilmainen lounas Tampere-talon kanttiinissa, mutta kaverin seuraksi päädyin sitten testaamaan juuri äsken Turussakin auennutta Itsudemo-ketjun ravintolaa.


Tykkään kovasti syödä aasialais-buffeteissa vaikka taas viikonloppuhinta kirpaisikin. Itsudemon lämpimien puoli ei täysin vakuuttanut. Perus kevätrullat, kanat ja mustekalat löytyi tuoltakin sentään.


Sushivalikoima toisaalta oli vähän suurempi ja omaan makuun loistava. Sushin suhteen olen ollut vähän nirsompi, mutta Itsudemossa löytyi useita vaihtoehtoja myös ilman inhoamaani levää.
Muihin sushibuffetteihin verrattuna tarjolla oli hyvä valikoima alkoholijuomia lisämaksusta ja limuhanasta sai tankata euron lisämaksulla. Jälkkärinä oli jätskiä, keksejä, kakkua ja karkkia kahvia unohtamatta.  Pari kaveria coniharrastuksen tiimoilta sattui myös samaan ravintolaan syömään ja muitakin conilaisia näkyi. Eli ketju on tehnyt itsensä tunnetuksi.


Vatsa täysinä olikin hyvä jatkaa kadun toiselle puolelle junia bongaten.


Saatoin kaverin kirjautumaan hotelliinsa Itsudemoa vastapäätä. Citi Inn vaikutti majoitusliikkeenä ihan toimivalta ja kaverin huone oli sopivan oloinen yhdelle yhden yön majailuun.


Riikan levätessä huoneessaan hetken, palasin coniin ja kiertelin jonkun aikaa kuvaten otuksia.



Tapasin ystäväni Juhan Sorsapuistossa ja vaihdoimme jonkun verran kuulumisia. Seurasimme jonkun aikaa myös Aqualive showta conin ulkolavalla pienessä tihkusateessa.


Reiko tykkää sushista. Tutut fursuit harrastajatkin olivat vähemmällä tässä conissa, mutta paljon nuoria harrastajia näytti puistoon yhteen kohtaan kokoontuneen. Reissuni luoteen vuoksi en viitsinyt omaa suittia mukana raahata vironristeilyn kautta koukatessa.


Myöhemmin illasta jaksettiin myös jonottaa Traconin suositulle kirpputorille. Löytyihän tuolta viimein kadonnut Sweeney Todd leffa hyllyyn ja Groot figuuri.


Tänä vuonna ei enään järjestetty kaikenikäisten iltabileitä. Tästä sain kuulla myös aiemmin päivällä kaupungilla tavatulta ex-iltabile DJ:ltä Laurilta. (Melodicore) Iltalounge vaikutti muuten ihan ok idealta korvaavana ohjelmana, mutta oma virta aikaisin heränneenä ei enään tuohon jaksanut lähteä. Open mic olisi ollut kyllä hauska kokeilla.




Pitkän päivän jälkeen kelpasi vetäytyä mukavaan hotellihuoneeseen ja käydä saunassa, josta oli 8. kerroksen korkeudelta hienot näkymät Tampereelle. Tykästyimme muuten kumpikin murun kanssa hotellin Arctic Pine kylpytuotesarjaan.


Kirpputorilta löytynyt Groot figuuri. (Guardians of the galaxy)


Kun muru olikin kaverinsa kanssa missannut ikärajalliset iltabileet unohdettuaan henkkarit matkasta, vietimme iltaa telkkua katsellen ja haimme läheisestä pizzeriasta pitsan. Huoneesta ei kummasti majoitusliikkeen muuhun tasoon nähden löytynyt huonepalvelu menua. Olisi ehkä kelvannut tuona iltana.


Maikki ja pelottava pontso. Tullut tuotakin katsottua yli 10 vuotta sitten viimeksi.


Aamulla taas virka-asu päälle ja bussin rattiin. Aamuksi oltiin tilattu illalla hotellin ravintolaan varhainen aamiainen, joka iloisesti yllättäen odotti meitä katettuna 6.30 pyydettyyn aikaan. Aamiaiseen kuului marjasmoothie, ruis-sämpylä ja kahvia termoksessa. Olisinpa vaan tuosta kuvan saanut tähän, mutta eipä murun blogaajalle whattsappissa siirtämä kuva koneelle asti näemmä päässyt. Loistavaa palvelua Lapland hotelsilta taas kerran.


7.20 lähdin tarpomaan kohti Tampere-talon taka-ovea. Tampere-talon ovien avausaika ja ensimmäinen bussin lähtö pistivätkin taas vähän juoksuksi kelloa vastaan.


Tampere-Talon vieeen on rakenteilla suuren Marriot-ketjun hotelli. Eiköhän kongressi ja muut messuilijat tuon Tampere-talon vierestä ota hyvin vastaan.



Ovista pääsin sisään 7.30 kuten sanottu ja nappasin äkkiä bussin avaimet ja kipitin hakemaan bussin parkista. Ensimmäinen vuoro Tammerkosken koululta ajettiinkin aikataulussaan ja pari seuraavaa vuoroa.





Viimeinen klo 10 ajettu vuoro oli tupaten täysi conilaisia laukkuineen ja sainkin käyttää ääntä, että saatiin ihmiset tiivistämään Aleksanterin koulun pysäkillä. Conilaisten yhteishenki kuitenkin toimi ja kaikki saatiin juuri ja juuri sullottua 13 metrisen bussin kyytiin. Vitsailinkin matkustajille että "Tracon tarjoaa teille autenttisen Tokion metro-simulaation"

Kun olin viimeisen lastin Tampere-talolle jättänyt ja auton tarkistanut, veimme bussin Paunun varikolle Nevalaan, jossa hetken sai pähkäillä miten tää tankattiinkaan. Tuon älypelin onnistuinkin vanhoilla bussikuskin aivoilla ratkaisemaan ennen kuin Paunun varikon sunnuntai-mies tuli apuun. Vanha bussi oli suoriutunut tehtävästään kunnialla ja samoin meikäläinen. 13 metrisen bussin ajelu Tampereella ravintola-alan hommien jälkeen oli mukavaa vaihtelua ja herätti ehkä taas pienen palon palata alalle...saas nähdä...moni-osaajalla kun o taskussa kortteja kuljetus-ja ravintola alalle.


Kun bussin palautuskyytini muiden logistiikkavänkärien kanssa palasi tampere-talolle, huomasin että oli vielä vartti aikaa ehtiä hotellin hyväksi havaitulle aamiaiselle. Varhaisesta aamiaisesta oli kuitenkin jo lähes 5 tuntia niin ei kun äkkiä hotellille syömään. Pari lautasellista ehdin hyvää aamiaisruokaa napata ja henkilökunta ystävällisesti vielä kahvitkin tarjosi, ennen kuin alkoivat siivoamaan kattausta pois.



Olin pyytänyt murua ostamaan sisäänkirjautuessa tunnin lisää luovutusaikaa huoneeseen sunnuntai aamuksi huomioiden oman vänkärivuoroni. Aamiaisen jälkeen sain rauhassa vielä fressautua ja laittaa loput kamat kasaan. Rick cossia en enään tälle päivälle viitsinyt päälle pistää, niin ei tarvitsisi myöhemmin asua vaihtaa conista lähtiessä. Mr Bean toimi taas oikein hyvin bussivuoron jälkeenkin. Yli puoli tuntia extra-aikaa huoneessa levättyä ja pakattua, kirjasin meidät ulos ja jätin laukun hotellin säilytykseen.



Ystäväni Maria kaipasi meikäläiseltä hyviä kuvia ja poikkesin sorsapuistossa parit kuvat kaverista ottamassa.


Tarkoitukseni oli sunnuntaina nauttia conin konsertti-ohjelmistosta kun se paras ohjelma Pasilan Cosplaydeitti meni bussin ajamisen takia sivu suun. Pianokonsertti kiinnosti näemmä paria muutakin conittajaa ja muruni halusi tauollaan käydä kanssani samaan aikaan syömässä kanttiinissa.

Onneksi tuo cosplaydeitti julkaistiin myöhemmin youtubeen...Youtube on jännä...nykyään liikaa mainoksia, ennen ei ollenkaan...ose jännä, raha ratkaisee.....



Pidettyäni murulle seuraa lounaan ajan, bongasinkin 3. kerroksesta pieneen saliin oven, jossa luki "vain henkilökunnalle" Kaulassahan oli meikäläisellä vänkäribadge, joten huojentuneena sujahdin tuosta ovesta sisään salin ylätasanteelle seuraamaan pianokonserttia hetkeksi. Sain kuulla mm. Pianodueton Prinsessa Mononoken musiikkia. Hienosti Antti Pylsy ja toinen soittaja tuon vetikin.


Ystävälläni Riikalla ei ollut conisunnuntai mennyt parhaalla tavalla, joten päädyin pitämään hänelle seuraa puistoon joksikin aikaa. Halusin käydä vielä sisällä myyntipöytäsalia kiertämässä, mutta kylläpä sillä kierroksella tuli vastaan muutama uusi ja vanha conituttava :D Kiitos Noctis ja Samuli B. hyvästä juttutuokiosta Tuhdossa.


Noctis lähti seurakseni käymään myyntipöytäsalissa ja bongasimme sen missaamani cosplaydeitin Pasila-ryhmän. Helga, Pöysti ja Repomies vielä paikalla olivat. Neponen kai oli pahoittanut mielensä ja poistunut paikalta..joku ei kai taaskaan jännästi muistanut Tommin nimeä. Pekka taisi olla ulkona kerjäämässä conikassaansa takaisin, kun oli conin aikana antanut rahat niin vakuuttaville ihmisille ...jännästi :D



Jämähdin myös myyntipöytäsalilla pariin otteeseen turisemaan ihmisten kanssa mm. vanhoista hyvistä PS1 peleistä (Abe's Odyssey) ja Esmeraldan kohdatessa päädyimme ohikulkijan kanssa muistelemaan Notre Damen kellosoittajan vuorosanoja :D

"Jos et kerran pidätä minua....mitä haluat"
   -näin ensialkuun nimesi....
   "Mr Bean............ "

And that's how you ruin old good disney classic :D


Vielä ennenkuin pääsimme Riikan kanssa syömään niin tuli kohdattua se tosi pelottava tanssiva pelle...ei en ottanut ilmapalloa. Ei huvittanut nyt leijua.


Liian monta hauskaa kohtaamista myöhemmin menimme Riikan kanssa syömään. Jälleen jäi vänkärilounas käyttämättä kun menin kaverin kanssa seuraksi Heselle syömään. No eipä haitannut. Hese on aina hyvää.


Itsenäisyydenkadun Ratikka-työmaa.


Kävimme kaupassa Riikan kanssa ja ostin pari pulloa vettä. Olo ei ollut parhaasta päästä univelankaan vuoksi ja tajusin että veden juonti saattoi olla jäänyt vähemmälle.



Noudimme laukkuni hotellilta ja ostin vielä kotiin Murun tykkäämää hotellin Arctic Pine saippua. Vastaanotto sai kuulla vielä kertaalleen kehut täysin onnistuneesta vierailustamme. Harkitsen samaa hotellia kyllä vakavasti ensi vuoden Traconiin jos elämäntilanne antaa myöten.


Haimme Riikankin laukun isotavara-narikasta ja Rican päästessä Narikka-vuorosta pääsimme lähtemään kohti juna-asemaa Turun junalle. Kiitos juttutuokiosta Samuli H:lle tässä kohtaa myös.



Aseman Taco-ravintolassa relasimme hetken. Kaikki alkoivat olla viikonlopusta väsyneitä.


Lomani 3. junamatka tehtiin Intercityllä Tampereelta Turkuun. Riikka ja muruni olivat tällä matkalla seurana Turkuun menossa myös


Heitimme tavaraa alakerran lokeroon ja suuntasimme kohti yläkertaa.





Olimme ottaneet porukalla Ekstra-luokan paikat tällekin matkalle. Riikkakin ihmetteli, kun jakkarat ei mitään ekstra mukavia tuolla olleet, mutta arvosti varmaan myös Ekstran lisätilaa ja rauhallisuutta käytävän toisella puolella.



Matka meillä meni somettaessa ja osa pelasi konsolleillaan. Myyntikärrystäkin sai vielä iltapalaa ostaa ennen kotiinpääsyä. Radan varrelle jäivät myös entinen kotiasemani Humppila ja vähän matkaa eteenpäin vanha mummolan mökki, joka oli nyt maalattu punaiseksi.


Tunti ja 42 minuuttia raiteilla meni väsyneesti mutta mukavasti ja Turusta otimme kimppataksin loppu-etapille kotiin Kaarinaan kun samaan suuntaan oltiin menossa. 4 päivää lomaillessa oli mennyt mukavasti, tosin lepoa olisi saanut olla enemmän, mutta harrastusten puolesta (junat, laivat, karaoke cosplay) loma tuli käytettyä tehokkaasti ja tapasin matkallani paljon kavereita.

Kiitos mahtaville ihmisille conissa ja reissussa!

Mitäs tässä blogaajalla muuten. Pari tekstiä aiemmin elämä oli jännästi nousukiidossa ja nyt on otettu sitten taka-iskuja yksi toisensa perään. Yksi ura-haave romutettu ja toinen once in the lifetime keikka viivästynyt ikävästi edelleen.
Kaikesta ikävästä huolimatta varasuunitelmia on kyteillä eli murehtimaan ei olla tilanteita jääty. Eiköhän tässä pikkuhuljaa elämä johonkin johda.

Hyvää syksyä lukijoille!